11.01.2011 Tongariro/National Park, Uusi-Seelanti

Ihmisiä, joita olen tavannut:
- Tane, nauravainen (ehkä häiritsevänkin) ja todella joustava ja reilu musiikin opettaja, jonka kyydissä ajoimme 3 päivän aikana Aucklandista Wellingtoniin
- Ohimennen muutamia mukavanoloisia, seikkailuhenkisiä ja urheilullisia tyyppejä, jotka sitten hukkuivat, kun mentiin omalla kyydillä polun alkuun

Kauniita asioita, joita olen kokenut:
- Mt Doomin kraateri sen pienen hetken, kun pilvet väistyivät huipulla
- Auringon pilkahdukset (ns. "fine spells") sumussa ja tihkusateessa. Erityisesti ne pari Mt. Doomin kraaterin reunalla
- "Mordor"-tasanko avautumassa vuorenharjanteelta
- Kraaterin seinämään auennut halkeama, joka näytti juuri siltä, miltä helvetin porttien voisi kuvitella näyttävän - höystettynä rikin katkulla. Ei ollut vaikeaa kuvitella imp- ja luurankoarmeijaa marssimassa siitä maan kamaralle.
- Emerald Lakes toiselta tulivuorelta lasketuessamme
- Tasangon pohjalle hyytynyt laavavirta
- Loppumatkan metsän halki jatkuvina pikkuputouksina (n. 5 m välein) mutkitteleva pieni joki (tai iso puro)
- Niin pirusti kaikkea muuta upeaa, mitä 8 h:iin voi mahtua - loputtamasti kauneutta ei kykyene ihminen sulattamaan tietoisella tasolla

keli check, varustus check, kunto check

värikkäitä nuo laavakivet

- me ja kuskimme Tane soda streamsillä

hippu!

elämää!

saatiin sentään Ngauruhoen raunallakin yksi "fine spell" eli kirkas hetki

raejuusto. ainut pakkollinen matkakumppani vuorikiipeilyssä

volcanoing demo

Ngauruhoe aka Mt Doom valloitettu

it's a desert

Mordor

view back towards Mt Doom

the gate of hell. In a minute the imps and skeleton warriors started pouring out

emerald lakes

a very, very pretty river

Tane found something to do during the 5 h he was waiting for us (bloody cellular networks)

Pelejä joita olen pelannut:
- Nesteytyksen ja energiansaannin optimointi vaellusreissun aikana
- Kivunnut "Mt Doom":in petollista rinnettä - ei polun kohdalta (vaikka valtaosa turvallisuuskriteereistä olisi kieltänyt). Puolet ajasta nelinkontin
- Lasketellut tuhka- ja laavahiekkarinnettä alas "Mt Doomilta" yrittäen välttää kaatumisen
- Vältellyt (3 päivän takaisesta 10 m puolilootustelusta liiaks hittiä ottaneen) vasemman plven liiallista rasittamista vaelluksen viimeisessä alamäessä
- Vähän johdannaiskauppaa

Muuta outoa:
- Kahden normaalin hostellin kokoinen kiipeilyhalli National Park Backpackers hostellin keskellä

07.01-10.01.2012 Paihia, Uusi-Seelanti

Ihmisiä, joita olen tavannut:

- Kaksi transuhomoa (pariskunta) bussissa, joista aasialainen epäilyttävästi ensin naisen näköinen (mutta ei kuuloinen) alkoi juttelemaan tuttavallisesti. Pinkillä paidallani saattoi olla vaikutusta asiaan. Toinen osapuoli oli selvästi mies, mutta ilmeisesti vähän meikannut silmiä tai muuten naisellinen (samaan tapaan kuin se tummaihoinen vakiostylisti America's Next Top Modelista)
- Mukavan tuttavallinen bussikuski, jonka juttelu alkoi jo vähän pelottaa ajoturvallisuuden puolesta, kun hyppäsin etuportaille katsomaan maisemia
- Cap'n Bob, oikeasti merikapteeni, joka tekee erilaisia reissuja öljylauttahinaajilla
- Joe, brittinainen, joka liisasi hostellia Bob:lta ja pyöritti hostellibisnestä. Mukavaa ja huumorintajuista päivällisseuraa, mutta välillä vähän neuroottinen siisteydestä
- Dagmar, saksalaisnainen, joka asui jo toista talvea Uudessa Seelannissa. Myöskin rattoisaa päivällisseuraa
- Kaksi saksalaista hevarinaista, joiden kyydissä pääsimme Aucklandiin ja joiden autonavain oli joutunut roskikseen

Kauniita asioita, joita olen kokenut:
- Pohjoisen Uuden Seelannin kumpuilevat maalaismaisemat
- Tunneliin mutkitellen nouseva maantie
- Golf-kenttä keskellä kumpuilevia, sumuisia mäkiä
- Monet polun mutkat luontopolulla Haruru-putouksille
- Haruru-putoukset
- Näkymä Flagstaff(tai Flag-jotain)-mäen huipulta moneen suuntaan Bay of Islandsin yli
- Monet eri leipämallit Bürgenin leipomolta sekä maun että ravintoselosteen puolesta
- Täysikuu ja kirkas tähtitaivas Bay of Islands:in yllä
- Merimetso, joka yritti pitkään syödä löytämäänsä (?) isoa kalaa, mutta lopulta luovutti sen pilkkomisyritykset

- Siniset ja oranssi köynnöskukat tienvarsipusikossa
- Värikäs lintu, joka lenteli karkuun aitauksen tolpalta toiselle aamulenkillä

Pelejä, joita olen pelannut:
- Auttanut Joonaksen kanssa aasialaista matkailijapariskuntaa peruuttamaan kahden liian lähekkäin ja liian ulosparkkeeratun auton välistä ja palmun ohi aamulenkille lähtiessä
- Shakkia: karvas tornin syöttömoka vahvan alun jälkeen.
- Nauhoitellut kaikenmaailman demoja
- Sanoitellut uusia remake-ideoita ja speksibiisiä

Asioita, joita olen oivaltanut/oppinut:
- Kaikenlaista täydentävää ihmisen egosta ja "egokeskeisyydestä"
- Että "unelma" ei ole todellakaan yksiselitteinen sana, joka saattaa olla toisessa ääripäässä arvokkaan tavoitteen kaltainen, mutta toisaalta myös enemmän "haave", jonka suuntaan ei edes haluta liikkua
- Että "pelejä" on näissä päivityksissä siksi kovin vähän, että suurin osa peleistä on sellaisia, joita pelaan vähän koko ajan (kuten vaikka tämän blogin päivittäminen, leuanvetojen rytmitys ja proteiinien optimointi ruokavaliossa) eivätkä siksi ole missään välissä erillisen maininnan arvoisia

Muuta outoa:
- Vaaleanpunaiset lampaat
- Paihian nimen etymologia. Joku kolonialisti käyttänyt ainoa osaamaansa maorinkielistä sanaa (pai = hyvä) ja yrittänyt sanoa "hyvä tässä" eli "pai here"
- Mangrove-metsänputkijuurakko

5.-7.1.2012 Auckland, Uusi-Seelanti

Ihmisiä, joita olen tavannut:
- Jenkin, joka kirjoitti romaania (käsin!) likvidoijista ja oli juuri lähtenyt 3 kuukaudeksi matkustamaan Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Oli työskennellyt rakennusalalla ja johtanut lattarituastaisia tyyppejä.
- Steven, joka oli aika velho soittamaan kitaraa ja sävelteli modaalisesti

Kauniita asioita, joita olen kokenut:
- Yleinen siisteys vrt. Etelä-Amerikkaan
- Aucklandin keskustan kerrostalot
- Näkymä Mount Edenin huipulta, ml. huipun kraateri
- Stevenin jamittelu eolisessa moodissa drop-D-vireisellä kitaralla

Pelejä, joita olen pelannut:
- Ostoksia (muistitikkuja jne.)
- iPhonen stalkkausta paikallisilta 2nd hand nettisivuilta
- Kolikkokäyttöisen netin käytön optimointia
- Käteisnostorajan maksimaalista hyödyntämistä - Ekan 2 vrk:n aikana rahaa palanut varmaan puolet koko EA:ssa kuluneesta määrästä

Asioita, joita olen oivaltanut/oppinut:
- Että huumeet ovat Amerikassa iso bisnes ja kasvava ongelma
- Että amerikkalainen kulttuuri on oikeasti todella rahakeskeinen ja materialistinen ja parisuhteetkin ovat usein välineita vaurastumiseen
- Miten helppoa asioiden löytäminen ja junailu on ilman kielimuureja
- Että lattarimaissa on merkittäviä kulttuurieroja ja eri kansallisuuksilla on (ulkomalle, kuten USA:han muutettuaankin) paljon keskinäistä kränää
- Että Kiwi-aksentti (kaikki on kiwiä Uudessa-Seelannissa) on melko skotihtavaa, vokaalitonta töksäyttelyä, jonka ymmärtäminen vaatii välillä keskittymistä
- Että olen pohjimmiltani kuitenkin aika introvertti (MBTI-mielessä): sosiaalisuus (vaikka siitä nautinkin, enkä voisi elää erakkona) ei ole minulle palauttava voima, vaan vaatii (keskittymistä ja) kapasiteettia, jota on rajallisesti. Lisäksi liiallinen ajattelu ja satunnainen luomisvimma tekevät hajamieliseksi ja poissaolevaksi.
- Että moodit vaativat toimiakseen (jotta "värin kuulee" jatkuvan perusbasson
- Että moodeilla voi löytää kauniita ja hyvin tiettyjä tunnetiloja kuvaavia sointu- ja sävelkulkuja
- Että kitaralla saa soitettua "jotain" D-sävelläjeissa melkein inhimillisen helposti (ja kivasti) kun pudotta alimman kielen D:hen (kolme ylintä pitää kvinttiä yllä ja alimmilla voi täydennellä sointuja)
- Että netti on NZ:ssa erittäin kallista (vaikkakin yhteydet ovat nopeita ja 3G) ja jopa lankayhteyksissä on rajoitettu liikennemäärä (esim. 5 Gt)
- Että NZ:ssa luotetaan itsepalvelukassojen verran ihmisten rehellisyyteen

Muuta outoa:
- Ilmeisesti Axe toimii NZ:ssa brändillä Lynx
- Tölkitetty whiskycola on ilmeisesti aika kova juttu

02.01-03.01.2012 Santiago, Chile

Ihmisiä, joita olen tavannut:
- Loic, jolla ranskalainkielinen äiti ja tämän tyttöystävä Brisbanesta, jotka sattuivat olemaan palaamassa samalla lennolla Sydneyyn, jolla lensin Aucklandiin. Puhuttiin ekana iltana ranskaa (Loickin äiti ranskalainen) ja käytiin tokana iltana eläintarhassa ja mäellä

- Pariskunta ja miespuoliskon veli, jotka pitivät keskuspuistomäellä oikopolunvarressa grillibileitä, kuuntelivat Panteraa ja tarjosivat erittäin ystävällisesti kanaa, mustaa makkaraa ja salaattia

- Keskuspuistomäen ohikulkevassa hississä mystisesti samat Mendozassa tavatut byronbaylaiset 3 aussityttöä, Katei, Tess ja ....
- Mukavia saksalaisia reissaajia, joilla oli tiukka budjetti

Kauniita asioita, joita olen kokenut:
- Laukkarata aamutuimaan lenkin ohessa
- Valkoinen tiikeri
- Valkoinen riikinkukko
- Näkymä vuoren huipulta keskupuistossa
- Uima-allas keskuspuistossa
- Monet keskuspuiston tiet
- Vaalean ruskea koira, joka imetti dalmatialaiskuvioisen koiran pentua
- Vaalean ruskean koiran pennut portin takana

Pelejä, joita olen pelannut:
- Optimoinut aamun lenkkireittiä puistojen näkemisen kannalta
- Suunnistanut keskuspuistossa ja sieltä pois kameraan kuvatun kartan avulla
- Eväiden viilausta mukaan lennolle
- Turhan paljon säveltämistä, kun olisi pitänyt hoitaa tärkeitä nettijuttuja ennen lentoa

Asioita, joita olen oivaltanut/oppinut:
- Että ravintoselosteella on suuri vaikutus siihen, miten asennoidun uusiin ruokalajeihin (ja opin tykkäämään niistä)
- Että Vegemitestäkin voi oppia tykäämään - mutta kyllä se aika hiivaiselta maistuu ja vähän turhan suolaista omaan makuuni


Muuta outoa: