torstai 19. tammikuuta 2012

5.-7.1.2012 Auckland, Uusi-Seelanti


Ihmisiä, joita olen tavannut:
- Jenkin, joka kirjoitti romaania (käsin!) likvidoijista ja oli juuri lähtenyt 3 kuukaudeksi matkustamaan Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Oli työskennellyt rakennusalalla ja johtanut lattarituastaisia tyyppejä.
- Steven, joka oli aika velho soittamaan kitaraa ja sävelteli modaalisesti

Kauniita asioita, joita olen kokenut:
- Yleinen siisteys vrt. Etelä-Amerikkaan
- Aucklandin keskustan kerrostalot
- Näkymä Mount Edenin huipulta, ml. huipun kraateri
- Stevenin jamittelu eolisessa moodissa drop-D-vireisellä kitaralla







Pelejä, joita olen pelannut:
- Ostoksia (muistitikkuja jne.)
- iPhonen stalkkausta paikallisilta 2nd hand nettisivuilta
- Kolikkokäyttöisen netin käytön optimointia
- Käteisnostorajan maksimaalista hyödyntämistä - Ekan 2 vrk:n aikana rahaa palanut varmaan puolet koko EA:ssa kuluneesta määrästä

Asioita, joita olen oivaltanut/oppinut:
- Että huumeet ovat Amerikassa iso bisnes ja kasvava ongelma
- Että amerikkalainen kulttuuri on oikeasti todella rahakeskeinen ja materialistinen ja parisuhteetkin ovat usein välineita vaurastumiseen
- Miten helppoa asioiden löytäminen ja junailu on ilman kielimuureja
- Että lattarimaissa on merkittäviä kulttuurieroja ja eri kansallisuuksilla on (ulkomalle, kuten USA:han muutettuaankin) paljon keskinäistä kränää
- Että Kiwi-aksentti (kaikki on kiwiä Uudessa-Seelannissa) on melko skotihtavaa, vokaalitonta töksäyttelyä, jonka ymmärtäminen vaatii välillä keskittymistä
- Että olen pohjimmiltani kuitenkin aika introvertti (MBTI-mielessä): sosiaalisuus (vaikka siitä nautinkin, enkä voisi elää erakkona) ei ole minulle palauttava voima, vaan vaatii (keskittymistä ja) kapasiteettia, jota on rajallisesti. Lisäksi liiallinen ajattelu ja satunnainen luomisvimma tekevät hajamieliseksi ja poissaolevaksi.
- Että moodit vaativat toimiakseen (jotta "värin kuulee" jatkuvan perusbasson
- Että moodeilla voi löytää kauniita ja hyvin tiettyjä tunnetiloja kuvaavia sointu- ja sävelkulkuja
- Että kitaralla saa soitettua "jotain" D-sävelläjeissa melkein inhimillisen helposti (ja kivasti) kun pudotta alimman kielen D:hen (kolme ylintä pitää kvinttiä yllä ja alimmilla voi täydennellä sointuja)
- Että netti on NZ:ssa erittäin kallista (vaikkakin yhteydet ovat nopeita ja 3G) ja jopa lankayhteyksissä on rajoitettu liikennemäärä (esim. 5 Gt)
- Että NZ:ssa luotetaan itsepalvelukassojen verran ihmisten rehellisyyteen

Muuta outoa:
- Ilmeisesti Axe toimii NZ:ssa brändillä Lynx
- Tölkitetty whiskycola on ilmeisesti aika kova juttu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti