Hienoja elämyksiä:
- Tähtitaivas, josta ilmanvalosaasteita erottui vaikka minkälaisia tähtipilviä - linnunradalta ja sen ulkopuolelta
- Rannikko ja monet biitsti ja suistoalueet Abel Tasman -kansallispuiston rannikolla
- Auringonnousu kanootista laskuveden mukana kauemmas kelluen
eka välistoppi biitsillä
auringonnousua mereltä
venyttelyä yms. laskuveden aikaan pimeää odotellessa
näitä määrimetsoja (vai mitä lie haahkoja oli joka kivellä)
tässä tais toiselt kärtsähtää takareidet. ja ois kanootti karannut nousuveden kanssa, ellen ois tullut tuntia ajoisa
pojat keksi purjehtia, kun oli hyvä myötäinen
sen verran, mitä saukosta sai kameraan veden pinnan tasolta laillisen 20 m päästä
Pelejä, jännittäviä hetkiä, onnistumisia ja epic faileja:
- Eskimo yllättävän helposti meriyksiköllä (painolasti taitaa vaikuttaa aika paljon)
- Hyljebongausta. Tokana päivänä törmäsin kahteen eri paikoissa - ekaan yksin aamun lenkillä, tokan bongasin kaukaa vikaa saarta poikien kanssa kierrettäessä
- Mainingeilla surffaaminen merikajakilla - rankkaa ja palkitsevaa ja huomas, että kyllä sen kajakin voi vahingosakin saada nurin
- Onnistuin olemaan tiputtamatta kameraa mereen...
- ...mutta onnistuin tiputtamaan sen maalla itselaukaisin kuvaa otettaessa ja rikoin linssinsuojuksen avausmekanismin
- Onnistuttiin lähtemään nousuveden aikaan matalasta laguunista
- Melkein hukkasin melan (lähti aamuyöllä nousuveden mukaan) ja hätäsumunheittimät (lähti ajelehtimaan aamulenkin pysäkin aikana, mutta onneksi bongasin)
- Heitellyt frisbeetä
- Pelastin kanootin nousuvedeltä, poikien ottaessa päivätorkkuja
Asioita, joita olen oivaltanut/oppinut:
- Että melonta on todella tekniikkalaji. Jos jotkin lihakset rasittuu, niin se on merkki, että tekniikka kusee.
- Uusia tåhtikuvioita ja tähtiä, kuten laiva-kokonaisuus)
- Että vuorovesi on rannikkomelontaretkien suunnittelussa hyvin ratkaiseva tekijä: monet mestat (joensuut, luolat, laguunit) on paljon siistimpiä (ja joihinkin pääsee vain) nousuveden aikaan, mutta laskuvesi voi avata varsin romanttisia näkymiä
- Ensin onnistuin hajottamaan kameran linssinsuojamen avausmekanismin, mutta sitten sain sen kovalla "koulutuksella" taas tottelemaan - jtoktu laitteet sit tekee Feenix-mäisä comebackejä mistä vain
Muuta outoa:
- NZ:ssa luotetaan ihmisiin jopa sen verran että ei tarkisteta vuokrakamoja palauttessa, mitä palautettiin (kaikki kyl oli, ihan tosi)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti